Mesimarja
Mesimarja marjoista tuoksuvin
Rubus arcticus, suom. mesimarja, on suomalaisessa luonnossa esiintyvä harvinainen ja arvostettu marja, jonka ainutlaatuinen maku ja aromi ovat vertaansa vailla. Mesimarja tunnetaan yhdistelmästään makeutta ja raikasta happamuutta, mikä tekee siitä erityisen ja monipuolisen raaka-aineen sekä keittiössä että kansanlääkinnässä. Vaikka mesimarja ei ole yhtä laajalti tunnettu kuin mustikka tai hilla, sen kerääminen on monille luonnonystäville arvokas perinne.
Ulkonäkö ja koko
Mesimarja on pieni, halkaisijaltaan noin 0,5–1 cm kokoinen marja, joka kasvaa tiiviinä ryppäinä matalissa pensaissa. Marjat ovat punertavia tai vaaleanpunaisia ja niiden pinta on kiiltävä. Kasvin lehdet ovat pieniä ja soikeita, ja kasvin yleinen ulkonäkö on vaatimaton. Mesimarja on kylmänkestävä, mutta hyvin herkkä kasvuolosuhteiden muutoksille, mikä rajoittaa sen levinneisyyttä.
Satokausi
Mesimarjan satokausi Suomessa sijoittuu yleensä kesän loppupuolelle, heinäkuun lopusta syyskuuhun. Parhaimmat marjat ovat syvänpunaisia ja erittäin aromaattisia. Mesimarjat poimitaan yleensä marjojen pienine varrenpätkineen, sillä ne ovat hyvin herkkiä ja pilaantuvat nopeasti. Tuoreina niitä ei voi varastoida pitkään, joten niitä käytetään nopeasti keruun jälkeen.
Kasvupaikat
Mesimarja viihtyy erityisesti hieman happamilla ja hyvin läpäisevillä maaperillä. Se kasvaa usein kallioisilla niityillä, harjuilla sekä metsien reunamilla, missä muut yleisemmät marjalajit eivät välttämättä viihdy. Mesimarja on olennainen osa näiden alueiden luonnon monimuotoisuutta, ja sen esiintyminen on sidoksissa hyvin tarkkoihin ympäristöolosuhteisiin.
Levinneisyys
Mesimarja on Suomessa melko harvinainen ja esiintyy lähinnä maan keski- ja pohjoisosissa. Sen esiintyminen riippuu vahvasti maaperän happamuudesta sekä alueiden luonnollisen ympäristön säilymisestä. Mesimarjan luonnolliset kasvupaikat ovat usein suojeltuja tai muuten vaikeasti saavutettavia, mikä lisää sen erityisyyttä ja arvoa.
Ravintokäyttö
Mesimarjaa käytetään monipuolisesti keittiössä. Sitä nautitaan tuoreena heti keräämisen jälkeen, mutta useimmiten se jalostetaan nopeasti hilloiksi, mehuiksi, smoothieiksi tai jälkiruokiin sen nopean pilaantumisen vuoksi. Marjan ainutlaatuinen maku ja voimakas aromi tekevät siitä erityisen arvostetun herkun, jota käytetään usein myös leivonnaisissa ja marjasekoituksissa.
Lääkinnällinen käyttö
Perinteisesti mesimarjaa on käytetty kansanlääkinnässä sen runsaan antioksidantti- ja C-vitamiinipitoisuuden vuoksi. Marjat vahvistavat immuunijärjestelmää, suojaavat soluja oksidatiivisilta vaurioilta ja parantavat ruoansulatusta. Lisäksi mesimarjaa on käytetty lievien vatsavaivojen helpottamiseen ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Ravintoarvo
| Mesimarjan ravintosisältö /100g | |
|---|---|
| Energia (kJ/kcal) | 176/42 |
| Rasva (g) | 1,6 |
| Hiilihydraatti (g) | 6,1 |
| Proteiini (g) | 0,5 |
| Ravintokuitu (g) | 3,5 |
Mesimarjaseptejä
Tälle upealle luonnonmarjalle tulee varmasti reseptejä, mutta sillä välin voit katsella reseptejä muista marjoista.
Mielenkiintoiset faktat
1. Mesimarjaa on historiallisesti arvostettu erittäin korkealle, ja siitä valmistettiin aiemmin ylellisiä jälkiruokia ja juomia erityisesti ylempien yhteiskuntaluokkien käyttöön.
2. Mesimarjan herkkä rakenne ja rajallinen levinneisyys tekevät siitä arvokkaan luonnon aarteen.
3. Marjat ovat herkkiä ja kerätään yleensä varsineen, mikä auttaa säilyttämään niiden tuoreuden hieman pidempään.
4. Mesimarjan maku ja tuoksu ovat ainutlaatuisia suomalaisen luonnonmarjamaailman joukossa, minkä vuoksi sitä pidetään erityisen arvokkaana niin kulinaristisesti kuin ravitsemuksellisestikin.
Lisätietoa
Pian tänne tulee uusia artikkeleita tästä marjasta, mutta sillä välin lue muista luonnonmarjoista