Pihlaja
Kotipihlaja syksyn kaunein koriste
Sorbus aucuparia, suom. pihlaja tai kotipihlaja, on suomalaisen luonnon arvokas marjakasvi, joka tunnetaan erityisesti pienistä, kirpeistä ja runsaasti C-vitamiinia sisältävistä marjoistaan. Kotipihlaja on yleinen puu Suomessa, ja sen marjoja on perinteisesti käytetty ruoanlaitossa sekä kansanlääkinnässä jo vuosisatojen ajan.
Ulkonäkö ja koko
Kotipihlaja voi kasvaa 10–15 metrin korkuiseksi puuksi, jolla on yhdisteiset lehdet, yleensä 11–17 teräväkärkisestä pikkulehdestä koostuen. Marjat ovat pieniä, halkaisijaltaan noin 0,5–1 cm. Ne kypsyvät syksyllä: marjat ovat ensin vihreitä, mutta muuttuvat myöhemmin kirkkaan oransseiksi tai punaisiksi ja saavat kiiltävän pinnan. Marjat kasvavat tiiviissä tertuissa, mikä tekee niistä helposti tunnistettavia. Ensimmäisten pakkasten jälkeen marjojen maku makeutuu, sillä kylmä hajottaa niissä olevia karvaita aineita.
Satokausi
Kotipihlajan marjat kypsyvät yleensä syyskuun lopulta lokakuulle. Marjat ovat parhaimmillaan täysin punaisina tai oransseina, jolloin niiden maku ja ravintosisältö ovat optimaalisimmillaan. Marjat ovat herkkiä ja vaurioituvat helposti, joten niiden kerääminen vaatii huolellisuutta.
Kasvupaikat
Kotipihlaja viihtyy monenlaisissa maaperissä, mutta suosii aurinkoisia ja hyvin vettä läpäiseviä kasvupaikkoja. Suomessa pihlajapuita tavataan sekä luonnonvaraisina vanhoissa metsissä että maalaispihoissa ja kaupunkipuistoissa. Laajan levinneisyytensä ansiosta pihlajan marjoja on helposti saatavilla luonnosta.
Levinneisyys
Kotipihlaja on yleisesti levinnyt koko Suomessa. Erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa pihlajat ovat yleisiä, mutta myös Pohjois-Suomessa niitä kasvaa runsaasti. Pihlajan sitkeys ja kyky kestää vaihtelevia sääolosuhteita tekevät siitä luotettavan marjakasvin.
Ravintokäyttö
Kotipihlajan marjat ovat monikäyttöisiä raaka-aineita. Niistä valmistetaan perinteisesti hilloja, mehuja, marmeladeja ja erilaisia jälkiruokia, joissa marjojen luonnollista kirpeyttä tasapainotetaan makeudella. Marjat sopivat erinomaisesti myös smoothieihin ja leivonnaisiin, antaen niille raikkautta ja ravintoarvoa. Tuoreiden hedelmien saatavuuden vähetessä syksyllä ja talvella pihlajanmarjojen käyttö on ollut tärkeää suomalaisessa ruokaperinteessä.
Lääkinnällinen käyttö
Kotipihlajan marjat tunnetaan erityisesti korkeasta C-vitamiinipitoisuudestaan, mikä tukee immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään puutostiloja. Marjojen sisältämät antioksidantit suojaavat soluja oksidatiiviselta stressiltä. Kansanlääkinnässä marjoja on käytetty ruoansulatuksen edistämiseen, verenkierron parantamiseen ja tulehdusten lievittämiseen.
Ravintoarvo
| Kotipihlajan ravintosisältö /100g | |
|---|---|
| Energia (kJ/kcal) | 313/75 |
| Rasva (g) | 1,2 |
| Hiilihydraatti (g) | 4,3 |
| Proteiini (g) | 1,1 |
| Ravintokuitu (g) | 6,5 |
Pihlajareseptejä
Tälle upealle luonnonmarjalle tulee varmasti reseptejä, mutta sillä välin voit katsella reseptejä muista marjoista.
Mielenkiintoiset faktat
1. Kotipihlajan marjat ovat olennainen osa suomalaista marjastuskulttuuria, ja niitä hyödynnetään perinteisesti syksyn ruoanlaitossa ja kansanlääkinnässä.
2. Ensimmäiset pakkaset tekevät marjoista makeampia vähentämällä niiden luonnollista karvautta.
3. Pihlajapuu on tärkeä ravinnon lähde linnuille talvella.
4. Suomessa pihlajaa on historiallisesti pidetty suojelevana puuna, joka istutettiin usein kotien lähelle karkottamaan pahoja henkiä.
Lisätietoa
Pian tänne tulee uusia artikkeleita tästä marjasta, mutta sillä välin lue muista luonnonmarjoista