Tyrni

Tyrni Suomen luonnon terveysvoima

Hippophae rhamnoides, suomeksi tyrni, on luonnonmarja, jota esiintyy laajalti erityisesti rannikkoalueilla ja jonka poikkeuksellinen C-vitamiinipitoisuus sekä muut antioksidantit, kuten beetakaroteeni ja E-vitamiini, tekevät siitä ainutlaatuisen. Vaikka tyrniä viljelläänkin, tässä artikkelissa keskitytään sen luonnonvaraiseen, villinä kasvavaan muotoon, joka on tärkeä osa suomalaista luonnonmarjakulttuuria.

Ulkonäkö ja koko

Tyrni on piikikäs, lähes lehdettömältä näyttävä pensas, joka kasvaa tyypillisesti 2–3 metrin korkuiseksi. Sen lehdet ovat kapeat, soikeat ja harmahtavan vihreät. Kirkkaan oranssit tai keltaiset marjat ovat kooltaan noin 8–12 mm, meheviä ja kiiltäviä. Niiden intensiivinen väri kertoo runsaasta ravintoarvosta.

Keltaoransseja tyrnimarjoja kulhossa ja oksilla
Tyrni on C-vitamiinipitoinen supermarja, jota käytetään mehuissa, hilloissa ja ravintolisissä

Satokausi

Tyrnin marjat kypsyvät Suomessa yleensä elokuun lopusta syyskuun alkuun. Täysin kypsinä marjat ovat raikkaita, hieman kirpeitä ja makeahkoja. Monet nauttivat marjoista jalostettuina, sillä niiden voimakas happamuus voi rajoittaa tuorekäyttöä. Mielenkiintoista on, että marjat voivat säilyä pensaissa jopa ensimmäisten pakkasten jälkeen ja makeutuvat hieman kylmän vaikutuksesta.

 

Kasvupaikat

Tyrni viihtyy erityisesti aurinkoisilla, kuivilla ja kivikkoisilla paikoilla, kuten hiekkamailla, rannoilla ja avoimilla metsäalueilla. Se suosii happamaa ja ravinneköyhää maata ja kestää hyvin ankaria sääolosuhteita. Kasvupaikalla on oltava myös riittävästi valoa – tyrni on valonkasvi.

Levinneisyys

Tyrni on Suomessa luonnonvaraisena yleinen erityisesti rannikkoalueilla, mutta sitä tavataan myös sisämaassa. Sen kestävyys ja sopeutumiskyky tekevät siitä tärkeän osan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Tyrni on kaksikotinen kasvi: marjojen muodostuminen vaatii sekä hede- että emiyksilöitä.

Ravintokäyttö

Tyrniä käytetään laajasti ruoanlaitossa ja juomien valmistuksessa. Marjoista tehdään hilloja, mehuja, marmeladeja ja smoothieita. Tyrnin voimakas, hieman kirpeä maku yhdistettynä erittäin korkeaan C-vitamiinipitoisuuteen tekee siitä arvostetun raaka-aineen terveystuotteisiin, jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Vaikka marjat ovat tuoreina happamia, ne ovat jalostettuna herkullisia ja monikäyttöisiä.

Lääkinnällinen käyttö

Tyrniä on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä mm. immuunipuolustuksen tukemiseen, ihon kunnon parantamiseen ja haavojen paranemisen edistämiseen. Tyrniöljy on erityisen suosittu luonnonkosmetiikassa sen kosteuttavien ja tulehdusta ehkäisevien ominaisuuksiensa ansiosta. Tyrnin sisältämät antioksidantit suojaavat soluja oksidatiiviselta stressiltä ja edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Ravintoarvo

Tyrnin ravintosisältö /100g
Energia (kJ/kcal)237/57
Rasva (g)3,2
Hiilihydraatti (g)2,2
Proteiini (g)1,5
Ravintokuitu (g)3,6

Tyrnireseptejä

Tälle upealle luonnonmarjalle tulee varmasti reseptejä, mutta sillä välin voit katsella reseptejä muista marjoista.

Mielenkiintoiset faktat

1. Tyrnin C-vitamiinipitoisuus on moninkertainen verrattuna muihin marjoihin, tehden siitä erityisen arvokkaan syksyn ja talven ravintolisän.
2. Villinä kasvava tyrni on ekologinen ja aito osa suomalaista luonnonmarjakulttuuria.
3. Tyrni on kaksikotinen kasvi, mikä tarkoittaa, että marjojen tuottaminen vaatii sekä naaras- että koirasyksilöitä.
4. Marjat säilyvät pensaissa pakkasten jälkeen ja niiden maku makeutuu hieman kylmässä.
5. Tyrniöljyä käytetään laajasti kosmetiikassa sen ihoa hoitavien ominaisuuksien vuoksi.

Lisätietoa

Pian tänne tulee uusia artikkeleita tästä marjasta, mutta sillä välin lue muista luonnonmarjoista