Lakka
Lakka suomen kultamarja
Rubus chamaemorus, suom. Lakka, Hilla, Suomuurain tai Valokas on arvostettu ja harvinainen luonnonmarja, joka kasvaa pääasiassa Pohjois-Suomen soilla. Sen ainutlaatuinen maku, korkea ravintoarvo ja kultaisen oranssi väri tekevät siitä erottuvan marjan, jota kutsutaan usein “Lapin kullaksi”. Lakkaa pidetään erityisen hienostuneena marjana, ja sen käyttö ruoanlaitossa on monipuolista. Lakan ostaminen suoraan poimijoilta onnistuu helposti Marjatorillamme.
Ulkonäkö ja koko
Lakka on ruohovartinen monivuotinen kasvi, joka kasvaa yleensä 10–30 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat leveät, hieman kurttuiset ja sormiliuskaiset. Kukat ovat valkoisia ja yksittäisiä, halkaisijaltaan noin 2–3 cm. Marjat ovat aluksi vihertäviä tai punertavia, mutta kypsyessään muuttuvat kullanoransseiksi ja hieman läpikuultaviksi. Lakka muistuttaa vadelmaa, mutta on rakenteeltaan kiinteämpi ja mehukkaampi. Toisin kuin monet muut marjat, lakka ei kasva terttuina, vaan jokainen marja kasvaa yksittäin oman varren päässä.
Satokausi
Lakka kypsyy Suomessa yleensä heinä-elokuussa. Sato vaihtelee suuresti vuosittain sääolosuhteiden mukaan, ja lakka on erityisen herkkä kevään hallaöille, jotka voivat vaikuttaa kukintaan ja sadon määrään. Toisin kuin monet muut marjat, lakka ei kestä pitkää säilytystä tuoreena, mutta se voidaan pakastaa tai valmistaa hilloiksi ja mehuiksi säilyvyyden parantamiseksi.
Kasvupaikat
Lakka kasvaa pääasiassa Pohjois-Suomen ja Lapin kosteilla soilla, nevoilla ja rämeillä. Se viihtyy happamassa ja märässä maaperässä, jossa on riittävästi valoa. Eteläisemmässä Suomessa lakkaa löytyy harvemmin, mutta sitä voi kasvaa myös Keski-Suomen kosteilla suoalueilla. Parhaat lakkapaikat ovat usein vaikeapääsyisiä, ja marjastajat tuntevat ne tarkasti. On havaittu, että joissakin vuosina lakkaa esiintyy runsaasti avoimilla suoalueilla, kun taas toisina vuosina suurin sato löytyy suon ja metsän reunavyöhykkeiltä.
Levinneisyys
Lakkaa esiintyy koko Suomessa, mutta sen runsain esiintymisalue on Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa. Etelä-Suomessa lakka on harvinaisempi ja sen kasvupaikat ovat hajanaisia.
Ravintokäyttö
Lakka on monikäyttöinen marja, jota voidaan nauttia tuoreena, mutta se soveltuu erinomaisesti myös hilloihin, mehuihin ja jälkiruokiin. Tunnettu suomalainen herkku on lakkahillo yhdistettynä leipäjuustoon tai jäätelöön. Lakan ainutlaatuinen maku sopii myös leivontaan, smoothieihin ja jopa likööreihin. Korkean pektiinipitoisuuden ansiosta lakasta saadaan helposti kiinteää hilloa ilman lisäaineita.
Lääkinnällinen käyttö
Lakka on erittäin ravintorikas marja, joka sisältää runsaasti C-vitamiinia – jopa enemmän kuin appelsiini. Se sisältää myös A- ja E-vitamiineja sekä antioksidantteja, jotka tukevat immuunijärjestelmää ja ihon hyvinvointia. Kansanlääketieteessä lakkaa on käytetty tulehdusten lievitykseen ja vastustuskyvyn parantamiseen. Sen siemenissä on myös omega-rasvahappoja, jotka ovat hyödyllisiä sydämen terveydelle.
Ravintoarvo
| Lakan ravintosisältö /100g | |
|---|---|
| Energia (kJ/kcal) | 231/55 |
| Rasva (g) | 1,1 |
| Hiilihydraatti (g) | 6,8 |
| Proteiini (g) | 1,5 |
| Ravintokuitu (g) | 6,3 |
Mielenkiintoiset faktat
Lakkaa pidetään Lapin arvokkaimpana marjana, ja sen saatavuus voi vaihdella vuodesta toiseen. Hyvinä satovuosina lakkaa kerätään tuhansia kiloja, mutta heikkoina vuosina se voi olla harvinainen herkku. Monet pitävät lakkapaikkansa salassa, ja marjastusreissut soille ovat osa pohjoisen kesäperinnettä. Lakan kultainen väri ja harvinaisuus tekevät siitä myös suositun lahjan tai gourmet-tuotteen, jota arvostetaan kotimaassa.